Me kaikki haluamme voida hyvin – jaksaa arjessa, tuntea olomme energiseksi ja elää mahdollisimman täyttä elämää. Silti moni meistä toivoo nopeita ratkaisuja tai ulkopuolista apua silloin, kun oma jaksaminen tai terveys horjuu. Tukea ja apua on hyvä hakea – mutta on tärkeää muistaa yksi perusasia: hyvinvointia ei voi ulkoistaa.
On inhimillistä toivoa, että joku muu ratkaisisi ongelmat puolestamme. Että lääkäri, fysioterapeutti, valmentaja tai työnantaja ottaisi kopin hyvinvoinnistamme ja palauttaisi meidät takaisin voimaantuneiksi. Mutta todellisuudessa kukaan muu ei voi liikkua, nukkua, syödä tai palautua puolestamme.
Hyvinvointi ei ole palvelu, jonka voi ostaa. Se ei ole projekti, jonka voi ulkoistaa. Se on elämäntapa, jota rakennamme päivittäisillä valinnoillamme.
Hyvä uutinen on, että hyvinvointi ei ole sattumaa tai synnynnäistä ominaisuutta. Se on taito – aivan kuten ajankäytön hallinta, palautteen vastaanottaminen tai uuden kielen oppiminen. Ja kuten taitoja yleensä, myös hyvinvointia voi harjoitella.
Keskeisiä hyvinvointitaitoja ovat mm.:
Tuki- ja liikuntaelinvaivat: fysioterapia ei ole passiivista hoitoa
Erityisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen hoidossa tämä ajatus konkretisoituu. Nykyinen tutkimusnäyttö korostaa, että fysioterapian vaikuttavuus on kiinteästi yhteydessä asiakkaan omaan aktiivisuuteen.
Fysioterapian ei tule olla passiivista “hoitamista”, vaan osallistavaa ja toimijuutta vahvistavaa yhteistyötä. Esimerkiksi fysioterapeutin ohjaama liikunnallinen kuntoutus on osoittautunut tehokkaaksi lähes kaikissa TULE-vaivoissa, kun asiakas itse osallistuu aktiivisesti harjoitteluun ja kuntoutukseen.
Lisäksi satunnaistetut ja kontrolloidut tutkimukset ovat osoittaneet, että asiakkaan oma osallistuminen esimerkiksi selkäkipujen kuntoutukseen parantaa merkittävästi toimintakykyä ja vähentää oireilua – enemmän kuin passiivinen hoito yksin.
Laajemmin tarkasteltuna myös käyttäytymistieteellinen tutkimus vahvistaa viestin: ihmiset, jotka kokevat pystyvänsä vaikuttamaan omaan hyvinvointiinsa, voivat paremmin. Esimerkiksi self-determination theory (Deci & Ryan) korostaa, että sisäinen motivaatio, autonomia ja koettu hallinta ovat keskeisiä hyvinvoinnin osatekijöitä.
Myös WHO ja kansalliset asiantuntijatahot (kuten THL ja Työterveyslaitos) painottavat yksilön omaa roolia ennaltaehkäisyssä ja työkyvyn ylläpidossa.
Vastuun ottaminen omasta hyvinvoinnista ei tarkoita täydellisyyttä. Kyse ei ole siitä, että aina pitäisi tehdä kaikki oikein – vaan siitä, että pysähtyy säännöllisesti kysymään: Mitä juuri nyt tarvitsen voidakseni paremmin? Ehkä tarvitset tänään ulkoilua, ehkä lepoa. Ehkä yhden rauhallisen hengitysharjoituksen, ehkä pienen venyttelyn. Tärkeintä on, että otat ensimmäisen askeleen – koska hyvinvointi rakentuu valinnoista, joita toistamme päivittäin.
Hyvinvointi ei ole yksilön yksin kannettava taakka, mutta sen perusta rakentuu omassa arjessa, ei jossain muualla. Kun otamme vastuun omasta hyvinvoinnistamme, annamme samalla muille luvan tehdä samoin – ja rakennamme vahvempia, terveempiä yhteisöjä.
Physi.ai tarjoaa digitaalista fysioterapiaa, jossa keskiössä on vaikuttavuus ja asiakkaan aktiivinen rooli. Palvelu perustuu tutkittuun tietoon ja selkeisiin, turvallisiin harjoitusohjelmiin tuki- ja liikuntaelinvaivojen hoitoon. Tavoitteenamme on tukea yksilön toimintakykyä ja ennaltaehkäistä oireiden pitkittymistä – kustannustehokkaasti ja skaalautuvasti.
Lisätietoa: www.physi.ai
Yhteydenotot ja kumppanuudet: jouni.puhakka [@] physi.ai
Lähteet:
Archer KR et al. (2017) -> Aktiivinen, kognitiivis-behavioraalinen fysioterapia paransi kroonista kipua ja toimintakykyä merkittävästi
Jack K et al. (2010) ->Sitoutuminen harjoitteisiin on kriittistä fysioterapian onnistumiselle
Peek K et al. (2015) -> Potilaan oma aktiivisuus on ratkaiseva osa vaikuttavaa fysioterapiaa
