Hyvinvointialue on Suomen mittakaavassa valtava työnantaja. Kun sote-uudistus toteutui vuoden 2023 alussa, siirtyi Suomen 22 hyvinvointialueelle yhteensä noin 230 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista. Hoitajia, lääkäreitä, sosiaalityöntekijöitä, ensihoitajia. Ihmisiä, jotka pitävät Suomen pystyssä.
Kevan vuonna 2024 julkaiseman analyysin mukaan työkyvyttömyys maksoi hyvinvointialueiden työnantajille yhteensä noin 544 miljoonaa euroa vuonna 2023. Siitä suoria sairauspoissaolokustannuksia oli 380 miljoonaa euroa. Loput kustannukset koostuivat sijaiskuluista, työn uudelleenjärjestelystä ja ennenaikaisesta eläköitymisestä.
Puolet näistä kustannuksista syntyy pitkistä, yli 30 päivän sairauspoissaoloista, vaikka niiden takana on vain noin 14 prosenttia henkilöstöstä. Pitkät poissaolot ovat erityisen kalliita: ne vaativat sijaisjärjestelyjä, kuormittavat muuta henkilöstöä ja kasvattavat riskiä pysyvälle työkyvyttömyydelle.
Pirkanmaan hyvinvointialueen henkilöstökertomus vuodelta 2023 kertoo konkreettisesti, mistä poissaolot syntyvät: alueen yli 20 000 työntekijää oli sairaana keskimäärin 21 päivää vuodessa/henkilö, ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet olivat syynä 26 prosentissa kaikista terveysperusteisista poissaoloista. Enemmän kuin mikään muu yksittäinen diagnoosi.
Kansallisella tasolla Kelan tilastot vahvistavat saman: 27 prosenttia kaikista pitkistä, vähintään 10 työpäivän Kela-korvatuista sairauspoissaoloista alkoi tuki- ja liikuntaelinsairauden vuoksi (Työterveyslaitos, 2019). Luku on pysynyt korkeana siitä lähtien.
Tämä ei ole sattuma. Hoitotyö on fyysistä. Potilassiirrot, pitkään jalkojen päällä oleminen, toistuvat kurkottamiset ja hankalat asennot kuluttavat kehoa vuosi vuodelta. Kun ala on jo nyt kroonisesti alimitoitettu, kuormitus kasvaa entisestään ja kipu alkaa.
Otetaan esimerkiksi keskikokoinen hyvinvointialue, 8 000 työntekijää. Laskentaperusteet: Kevan sektorikohtainen sairauspoissaolokeskiarvo 15,6 päivää/henkilö (2023) ja Pirhan henkilöstökertomuksen TULE-osuus 26 %.
TULE-sairauspoissaolopäiviä vuodessa: 8 000 × 15,6 × 0,26 = noin 32 400 päivää
Kustannus per päivä (TELA 2026): 300–420 €, käytetään 350 €
TULE-sairauspoissaolojen kokonaiskustannus: noin 11,3 miljoonaa euroa vuodessa
Se on iso raha sairastamisesta.
Sairauspoissaolot ovat vasta pintakerros. Pysyvä työkyvyttömyys on se kustannus, joka ei lopu koskaan.
Vuonna 2022 tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttivat 34 prosenttia kaikista uusista työkyvyttömyyseläkkeistä Suomessa, ohittaen jopa mielenterveyden häiriöt (31 %). Tällä hetkellä TULE-diagnoosin vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 28 000 suomalaista, ja vuosittain joukkoon liittyy noin 4 500 uutta ihmistä.
Hyvinvointialue ei maksa vain sairausajan palkkaa. Kevan omavastuujärjestelmässä suuri työnantaja kantaa osan niiden työntekijöidensä eläkekustannuksista, jotka jäävät pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle. Kevan arvion mukaan jo 10 prosentin vähennys sairauspoissaoloissa tarkoittaisi kaikille hyvinvointialueille yhteensä 38 miljoonan euron vuotuisia säästöjä pelkissä suorissa kuluissa.
TULE-vaivat eivät ala työkyvyttömyyseläkkeestä. Ne alkavat hartioiden jomottamisesta, aamujäykkyydestä, selästä joka varoittaa. Tässä vaiheessa, ennen pitkää sairauslomaa, ennen kirurgin jonoa, varhainen fysioterapia toimii.
Digitaalinen fysioterapia tuo ammattilaisen tuen työntekijän saataville silloin, kun hän tarvitsee sitä: kotona, työvuoron jälkeen, ennen kuin vaiva kasvaa esteeksi. Se ei korvaa kaikkea, mutta se tarttuu ongelmaan siinä pisteessä, jossa puuttuminen on sekä halvinta että tehokkainta.
Hyvinvointialue, joka investoi henkilöstönsä tuki- ja liikuntaelinterveyteen, ei tee hyväntekeväisyyttä. Se tekee laskelmaa.
Lähteet: Keva (2024), Pirkanmaan hyvinvointialueen henkilöstökertomus 2023, Työterveyslaitos TTL, Kelan tilastot, Eläketurvakeskus ETK (2022), Työeläkevakuuttajat TELA (2026).
